Jotakin

Sain sut takas. Hyvä juttu. Nyt en enää vaan halua sua. Sairasta.

Löysin ehkä jotain parempaa. Jonkun paremman joka auttaa unohtamaan sut.


Hirvee olo.

Hölmöstä rakkaudesta

Ostin suuren paketin laastareita kaupasta ja paikkasin itteni. Kesän takia. Ehkä kai vähän jopa toisen ihmisenkin takia. Muutamien viikkojen päästä voin ottaa ne pois ja katsoa miten on parannuttu.

Useimmiten kuitenkin nykyään hymyilyttää. Usein se on sellaista sielutonta. Jos ei hymyilytä, ei ajatukset pääse kuitenkaan karkailemaan liian pimeisiin kohtiin elämässä.

En mä ajattele muuta kuin kahta asiaa. Sellaisia turhia ja saavuttomia asioita ne on, mutta asioita kuitenkin jotka on kauniita.

Nään niin paljon erään ihmisen eteen, ettei oo tosikaan.

Mä odotan ja pelkään sun näkemistä. Toivottavasti meillä menee hyvin.



Hr. Hymyä etsiskellessä vieläkin... :)

...

Ei oikein tiedä mitä pitäis tehdä. Olo on niin sekava. Toisaalta mä olen onnellinen monista asioista, mutta sitten kuitenkin on niin monia asioita jotka on jotain muuta kuin pitäis. Elämä voi muuttua niin pienistä asioista.

Mä vihaan ikävöintiä. Tämä ei ole reilua, että joku joutuu ikävöimään hirmuisesti enemmän kuin muut.

Se hymy oli ehkä paras hymy koskaan. Se teki siitä illasta täydellisen. Kiitos sulle. (: