Minä voisin sulkea silmät hetkeksi vain. Nukahtaa ja herätä vasta sitten kun on sopiva aika.
Mutta näissä elämissä ei nukuta, täällä ei lepo ole sallittua.
Jos minä kuitenkin jättäisin heräämättä niistä unista, minä en haluaisi palata.
Vasta ladatut patterit ovat tyhjät.
Ei minua väsytä, ei oikeasti.
Minä haluan vain nukkua, toivoa että ei koskaan enää heräisikään.
Mutta aina minä herään. Ja aina se kipu on kovempi.
Tänään ei nukuta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti