Arvostitko sä mua? Välititkö sä musta? Olinko mä sulle mitään? Mitä mä nyt olen? Rakastatko sä edelleen?
Pyyhit mut sitten pois. Noin vain, hupsis ja silleen. En mä kyllä sen arvokkaampi olekaan. Mutta silti. Pieni kunnioitus olis kuitenki kiva. Se tekee iloseks. Ehjäks. Mutta onko sillä niin väliä mitä on. Tai kuka on. Ei vissii. Ei ainakaan näytä siltä. Joko mä saan sen mitä haluan tai sitten en saa mitään. (lue: menen kauas pois.)
Janottaa. Kuivattaa. Näännyttää. Tätäkö tää elämä on?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti