sunnuntai 8. maaliskuuta 2009

Alkoi pelottaa ja ahdistaa.



Tänään on hyvin yksinäistä. Oikeastaan yksinäisempää kuin koskaan. Ymmärsin tänään, että mulla ei ole ketään. En halua nyt aloittaa mitään teinivinkumisulinaakunkukaaneirakastamua, mutta tuntuu aika pahalta olla ihan yksin. Eikä kukaan oikeasti tiedä miltä musta tuntuu, koska kukaan ei välitä.

Motivaatio paranemiseen on kyllä hyvin nollassa, jopa miinuksen puolella. Plussat lähtemisen vuoksi on kyllä korkealla. rehellisesti, ihan rehellisesti sanottuna (ilman yhtään itsesääliä) kukaan ei oikeasti välittäisi kun mä lähden.

Mitä jos kuolen ihan yksin?


Anteeksi, en saa sanottua mitään järkevää kun sattuu taas niin paljon.

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Enkö mä välitä...?
Tiedän, en ole siellä, en ole läsnä, mutta mä välitän silti.
Muhun sattuisi paljon jos lähdet. Toivon, ettet lähde.

Fern kirjoitti...

Hei. Olen vasta aloittanut täällä uuden blogin. Yksinäisyys on kauheaa, mutta ihmisten kanssakin on vaikeaa. On jotenkin hyvä lukea että muistakin tuntuu joskus samalta... Toivon sulle jaksamista.