sattuu

Mä olen nyt täällä. Hänen luonaan.
Enkä tiedä mitä sanoa.

Ahdistaa mielettömästi. En pääse edes viiltämään, kun ei ole mitään millä viiltää. Tänään aamupäivästä kun oltiin menossa veneilemään, meinasin puhjeta itkuun autossa. Hänen naisensa sai mulle ihan sellaisen olon, etten kelpaa yhtikäs mihinkään, ja että musta halutaan eroon. Teki mieli tietysti viiltää ja rangaista itseään siitä etten kelpaa. Raavin, hakkasin ja puristin kynsillä kättä, että edes vahan saisin tuotettua kipua. Salaa tietenkin, ettei kukaan nää.

Kävin tänään uimassa kaikkien edessä. Arvet näky ihan varmasti kilometrinkin päähän, mutta kukaan ei sanonu mitään. Mä taidan olla niin ruma ettei kukaan halua edes kattoo mua sen vertaa.

Eilen vietin yhdessä Hänen kanssaan koko päivän, käytiin veneilemässä, terassilla, kaupassa, makuunissa, tehtiin ruokaa yhdessä, hengailtiin juoden ja juteltiin paljon ja käveltiin noin 8 km ABC:lle ja takaisin yön pikkutunneilla. Ja oli ihan mahtavaa. Ja Hän teki erittäin selväksi, etten kelpaa Hänelle kuin ehkä johonkin.